LUT-yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen esitti torstaina Ylen A-talkissa huolensa siitä, että Suomesta tulisi vihreän siirtymän edelläkävijän sijasta datakeskusten banaanivaltio.

Yritän myydä kymmenisen vuotta vanhaa passattia nettiautossa ja kaikki yhteydenotot ovat tällaisia samanlaisia automyyjien vaihtotarjouksia. Eikö ihmiset enää osta autoja vai ovatko nämä automyyjät vaan vallanut listat kuin joku syöpä?

Hei kaikki! Syyskuussa 2021 tyttöystäväni opiskeli Turussa yhden lukukauden ajan, ja kävin hänen luonaan muutaman viikon vierailulla. Teimme päiväretken Hankoon ja kävimme katsomassa punaista majakkaa sekä Suomen mantereen eteläisintä kärkeä. Lähetin hänelle postikortin tuosta omituisesta punaisesta majakasta, mutta valitettavasti se ei koskaan saapunut perille.

Meidän kuudes vuosipäivä lähestyy, ja haluaisin antaa hänelle sen postikortin kuitenkin, mieluiten sellaisen, joka on lähetetty Hankosta. Asuuko joku Hankossa (tai sen lähistöllä), joka voisi ostaa postikortin (mieluiten punaisesta majakasta) ja lähettää sen minulle Saksaan? Maksan tietysti kortin hinnan, postimaksun ja pienen lisän vaivannäöstäsi (PayPalilla tai millä tahansa sinulle sopivalla tavalla).

Kiitos

Pyrkimyshän on, että vuodessa ostettaisiin max 40 kassia per/hlö. Hintakin on noussut jo sinne 60c tietämille.

Mites teillä? Tuleeko vielä ostettua muovikassi vai onko kestokassi?

En oo itse varmaan puoleentoistavuoteen ostanut muovikassia. Aina on kestokassi tai sitten kannan sylissä. Vaimo ja poika niitä kotiin vielä raahaa. Käytän niitä itte sit pullopusseina kun vien pantilliset kiertoon ja nekin käytän niin loppuun, että ahdistaa tunkea käsi sinne pohjalle.

Oon hiukan pöljä. Tiedän.

Edit: Mukavaa nähdä, että moni käyttää kestokassia tai muovikassin uudelleen. Ei meillä tällä maailma pelasteta, mutta yritetään. :)

Perusopetuksen tulevaisuudesta ja kouluverkon harvenemisesta on viime vuosien aikana keskusteltu kiihtyvään tahtiin. Jäin miettimään, kuinka monessa kunnassa lapsia on nykyään niin vähän, ettei koko ikäluokasta riittäisi edes yhtä tavanomaisen kokoista koululuokkaa. Kaivoin tätä varten Tilastokeskuksen väestötilastoista seitsemänvuotiaiden määrät kunnittain ja tein niistä pari kuvaajaa.

Tarkastelen seitsemänvuotiaita, sillä tuossa iässä tyypillisesti aloitetaan peruskoulu. Käytin rajana 20 lasta, joka on tässä vain havainnollistava koululuokan koko, ei opetuksen järjestämisen vähimmäisvaatimus.

Vuonna 2015 Suomessa oli 47 kuntaa, joissa asui alle 20 seitsemänvuotiasta. Vuonna 2025 tällaisia kuntia oli jo 83, eli reilusti yli neljännes kaikista Suomen 308 kunnasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella määrä kasvaisi vuoteen 2035 mennessä 115 kuntaan, mikä tarkoittaisi jo yli kolmasosaa kunnista.

Kehitys on kiihtynyt erityisesti 2020-luvulla. Ennusteen mukaan määrä kasvaisi vielä 2030-luvun puoliväliin asti ja kääntyisi sitten laskuun. Ennuste ehtii toki muuttua, varsinkin kun vuoden 2035 seitsemänvuotiaat eivät ole vielä syntyneetkään.

Tässä on kuitenkin kiinnostava mittakaavaero. Vuonna 2025 näissä 83 kunnassa asui yhteensä vain 935 seitsemänvuotiasta eli 1,8 % koko maan ikäluokasta. Valtakunnallisesti kyse on siis varsin pienestä lapsijoukosta, mutta kuntien ja perusopetuksen järjestämisen kannalta asia ei välttämättä ole yhtä marginaalinen.

Opetuksen kustannukset eivät pienene suoraan oppilasmäärien mukana, sillä kouluja, opettajia ja koulukuljetuksia tarvitaan myös silloin, kun lapsia on vähän. Koulujen yhdistäminen voi puolestaan tarkoittaa pidempiä koulumatkoja. Pelkkä seitsemänvuotiaiden määrä ei tietenkään kerro kunnan kouluverkosta tai opetuksen todellisista kustannuksista.

Kartassa huomio kiinnittyy myös siihen, että alle 20 seitsemänvuotiaan kunnat muodostavat paikoin laajoja yhtenäisiä alueita. Yksittäinen kunta voi yrittää ratkaista tilannetta yhteistyöllä naapurikuntien kanssa, mutta jos naapurikunnissakin lapsia on vähän, tämä vaikeuttanee tilannetta.

Kyse on samalla laajemmin kuntien elinvoimasta ja tulevaisuudesta. Jos kokonaiset ikäluokat jäävät vuosi toisensa jälkeen hyvin pieniksi, herää kysymys siitä, millaisia palveluita kunnassa pystytään ylläpitämään ja millaiset edellytykset siellä on lapsiperheiden arjelle tulevaisuudessa. Näitä kysymyksiä on toki puitu jo vuosikaudet.

Nightwishin solisti Floor Jansen jättää yhtyeen. Nightwish kertoo asiasta Instagram-julkaisussaan.

"Huolellisen harkinnan jälkeen olemme yhteisymmärryksessä päättäneet jatkaa eri teille", yhtye kertoo englanninkielisessä julkaisussaan.

Vuonna 2013 yhtyessa aloittanut hollantilainen Floor Jansen on Nightwishin kolmas laulusolisti. Aikaisemmin bändissä ovat laulaneet Tarja Turunen ja ruotsalainen Anette Olzon.

Tiivistelmä:

Suomessa on voimassa kansainvälinen sijoittajansuoja. Sijoittajansuoja mahdollistaa kansainväliset sijoittajat haastamaan Suomen valtion oikeuteen Maailmanpankin alaisessa sijoitusriitojen ratkaisuelimessä.

Yritys voi haastaa valtion oikeuteen, mikäli valtio on rikkonut sijoittajalle sopimuksessa taattuja oikeuksia. Esimerkiksi Caruna on haastanut Suomen oikeuteen 2 miljardin vaateella, sillä Energiaviraston uusi valvontamalli rajoittaa yhtiön voittoja.

Datakeskusyhtiöt voivat uhata sijoittajansuojalla, mikäli Suomen valtio muuttaa datakeskuslainsäädäntöään. Sijoittajansuoja on yrityksille tapa vaikuttaa lakimuutoksiin, sillä jo uhka miljardisakoista estää valtioita muuttamasta lainsäädäntöään.

Moni Euroopan Unionin maa on luopunut sopimuksista, joissa sitoudutaan sijoittajansuojaan.

Helsingissä Hurstin ruoka-avun tarve on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Ruokajonoissa käy yhä enemmän vähävaraisia ihmisiä, erityisesti lapsiperheitä, maahanmuuttajia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Koulujen loma-aikoina avuntarve kasvaa entisestään.

Ruoka-apupisteellä vieraillut intialainen Raghupathy kertoo, että elämä Suomessa on ollut haastavaa. Hän opiskelee hoitajaksi, mutta ei ole onnistunut löytämään töitä. Korkeiden elinkustannusten vuoksi ruoka-apu on hänelle ja hänen perheelleen tärkeää.

Hurstin avun varatoiminnanjohtaja Heikki Hursti kertoo, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut noin 300 ihmisestä jopa 2 500 ihmiseen viimeisen 20 vuoden aikana. Ruokaa ei aina riitä kaikille, joten jaettavia tuotteita joudutaan säännöstelemään.

Hursti on huolissaan tilanteesta ja toivoo päättäjiltä enemmän tukea ruoka-aputoimintaan. Hän kehottaa poliitikkoja vierailemaan ruokajonoissa ja kuuntelemaan ihmisiä, jotta vähävaraisten vaikea tilanne ymmärrettäisiin paremmin.

Mitä Google tietää jota emme tiedä

Lidlin versio Einsteinin käyttämisestä mainonnassa on miljoona kertaa parempi kuin S-tyhmän.